Pölyistä hommaa

Vanha avotakka on nyt sitten lähtenyt ja seinässä on tällä hetkellä melko rujon näköinen reikä, onneksi ei kuitenkaan ulos asti. Uusi takka on jonkin verran leveämpi kuin vanha  joten joudumme vielä leventämään taustalla olevaa tiilimuuria. Tässä on tarkoitus käyttää purkutiiliä. Tiilien ulkoasu on loppujen lopuksi meidän tapauksessa sivuseikka sillä koko taustamuuri tulee lopulta peittymään valkoisen pinnoitteen alle.

Takka oli sen verran järeä, että katsoimme paremmaksi jättää sen nakertamisen pieni pala kerrallaan (harrastelijatyökaluilla) väliin ja pyysimme sen sijaan remonttimiestämme hoitamaan homman pois päiväjärjestyksestä. Teimme homman hänelle mahdollisimman vaikeaksi sillä raudoitetusta betonista tehty kupu vaati äärimmäistä voimankäyttöä kun taas tiilien naputtelu irti ehjinä vaati suhteellisen herkkää otetta. Kävimme aluksi taas kaikille tuttua jaakopinpainia pölysuojauksen osalta. Eli mahtaakohan siitä nyt loppujen lopuksi tulla niin paljon pölyä jos oikein varovasti otetaan. Kyllä muuten tulee! On se hämmästyttävää miten sama asia pohdituttaa joka kerta kun tehdään betoni-/kivipurkua. Takka verhottiin siis muovikuplan sisään ja ihan aiheesta.

Toinen asia joka edistyi tällä viikolla oli meidän ilmalämpöpumppujen hankinta. Emme ole Susannan kanssa kumpikaan vakuuttuneita kyseisen kapistuksen erinomaisuudesta sisustuselementtinä, ja muutenkin kokemukset niiden äänimaailmasta vastaavat lentokonemoottorien testikenttää. Hakusanoilla hiljainen lämpöpumppu googletimme esille Mitsubishin laitteet, joista nyt olemme valinneet kolmesta tarjoajasta mielestämme parhaan (joskaan ei halvimman). Meillä valinnassa vaikutti eniten ammattitaitoinen ote ja kyky ehdottaa erilaisia toteutusvaihtoehtoja, sekä ihan perinteinen vaivannäkö asiakkaan edestä. Tämä oli tietysti myyntivaihe, joten aika näyttää pysyykö pumpputoimittajan suoritus samalla tasolla urakan loppuun asti. 🙂